Hoidossa vai jonossa – tuoko sote tähän parannusta?

Julkaistu:

Terveyspalvelujen saatavuutta on parannettava Espoossa. Jonossa odottamisen sijaan ihmisten on päästävä hoitoon. Nyt laki edellyttää, että kiireettömään hoitoon terveyskeskukseen ja mielenterveyspalveluihin on päästävä kolmessa kuukaudessa. Sairaalahoidon ja suun terveydenhuollon hoitotakuu on kuusi kuukautta. Kiireelliseen hoitoon pääsee samana päivänä, mutta kiireettömän hoidon odotusajat ovat aivan liian pitkät. Kun hoitoon pääsee varhaisessa vaiheessa, vaativamman palvelun tarve vähenee.

Espoossa hoitoon pääsy terveyspalveluihin ja hammashoitoon on jo ennen koronaa ollut osin haastavaa. Koronan aiheuttama hoitoviive on pahentanut tilannetta entisestään. Jonojen purkaminen voi viedä pitkänkin ajan. Tilanteen parantamiseksi terveysasemien aukioloaikoja tulisi lisätä. Myös palveluseteliä voitaisiin tarjota nykyistä enemmän vaihtoehtona.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus SOTE on tulossa eduskunnan käsittelyyn tämän kevään aikana. Sote-uudistuksen tavoitteena on siirtää palveluiden painopistettä peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn sekä nopeuttaa hoitoon pääsyä. Tavoitteena on myös, että erikoissairaanhoidon ja vaativien erityispalvelujen tarve ja kustannukset pienenevät. Tavoitteena on edelleen, että asiakas saa tarvitsemansa avun yhden yhteydenoton kautta ja oikea-aikaisesti.

Nykyisessäkin mallissa tavoitellaan näitä asioita. Pystyykö uudistus vastaamaan näihin haasteisiin paremmin kuin nykymalli? Espoolaisille on tärkeää, että lähipalvelujen saatavuus ja monituottajamallin toimintaedellytykset turvataan jatkossakin. Kaikkein keskeisintä kuitenkin on, että hoitoon pääsee nopeasti ja hoito on hyvää.

Valmisteilla oleva sote-uudistus olisi tulonsiirto Uudeltamaalta muualle Suomeen. Uudistusta tehtäessä kuntien toimintakyky on säilytettävä. Nyt esillä olevan mallin   taloudelliset vaikutukset olisivat kestämättömät Espoolle. Se vaikuttaisi kasvavan kaupunkimme kykyyn hoitaa Espoolle jäävät palvelut, kuten päivähoito- ja koulupalvelut, kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä kaupungin tarvitsemat investoinnit.

Hallinto lisääntyisi siirryttäessä kolmiportaaseen malliin. Se lisäisi byrokratiaa ja nostaisi kuntalaisten verotaakkaa varsinkin, jos hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden. Omaisuuden siirrot tehtäisiin lisäksi vastikkeetta. Kaikki esitetyt laskelmat sisältävät paljon epävarmuustekijöitä.

Uudistuksessa tulisi ottaa huomioon myös HUSin kannanotot. HUS on Suomen suurin terveydenhuollon toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. HUSin osaaminen on kansainvälisesti tunnettua ja tunnistettua. Yliopistollisena sairaalana HUS tutkii ja kehittää jatkuvasti hoitomenetelmiään ja toimintaansa. Uudistuksen valmistelussa tulisi jatkaa tiiviissä yhteistyössä keskustellen eri osapuolten kanssa.

Lisää julkaisuja

20.5.2021

Puheenjohtajan katsaus arviointikertomuksesta 2020

Koronaepidemia vaikutti vuonna 2020 lähes kaikkeen kaupungin toimintaan ja se näkyy edelleen myös tänä vuonna. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, opetus-,

20.5.2021

Paula Viljakaisen ja Marika Niemen valtuustokysymys Espoonlahden terveyspalveluista

Valtuustokysymys Espoonlahden terveysasema on ollut keväästä 2020 sattuneen vesivahingon vuoksi osittaisessa käyttökiellossa. Tämä on heikentänyt merkittävästi terveyspalvelujen saantia koronan aiheuttaman hoitoviiveen

20.2.2021

Puhe valtuustossa Satakielenrinteen kaavamuutoksen hyväksymisestä 15.2.2021.

Espoon kaupunginmuseon näkemyksen mukaan nyt käsittelyssä olevan kaavamuutoksen suunnitelma on laadittu Tapiolan arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä kunnioittaen ja sen suunnitteluperiaatteita nykyarkkitehtuuriin