Puheenjohtajan kirjoitus arviointikertomuksessa

Julkaistu:

Tarkastuslautakunnan arviointi perustuu lakisääteiseen valtuustokauden kattavaan arviointisuunnitelmaan ja vuosittain laadittavaan arviointiohjelmaan. Lakisääteisiin tehtäviin kuuluu arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kaupungissa ja kaupunkikonsernissa toteutuneet sekä onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla.

Vuosittaisten arviointiaiheiden lisäksi vuoden 2019 arvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota asukas- ja asiakaslähtöisyyteen toimialojen tehtävissä ja palveluissa sekä ikäihmisten ja vammaisten hoivapalvelujen valvonnan tarkasteluun.

Espoon tilikauden tulos 2019 muodostui alijäämäiseksi. Espoon verotulot kasvoivat hitaasti. Samanaikaisesti palvelu- ja investointitarpeet kasvoivat, johtuen voimakkaasta väestönkasvusta ja väestörakenteen muutoksesta. Myös velkaantuminen lisääntyi. Nettotoimintamenojen kasvu oli 5,8 %. Työvoimakustannukset kasvoivat 5,2 % vuodesta 2018. Talouden tasapainottamisen ja tuottavuuden TATU 2 -ohjelman tavoitteita ei saavutettu vuonna 2019.

Vuosi 2020 tulee olemaan viime vuotta haasteellisempi koronaviruksen aiheuttamien vaikutusten vuoksi.  Kaupunginhallituksen tekemä päätös maaliskuussa 2020, jossa kehotettiin kaupunginjohtajaa käynnistämään talouden tasapainottamisen edellyttämien toimenpiteiden valmistelu, on välttämätön, jotta Espoo selviytyy poikkeavasta tilanteesta.

Valtuusto asetti vuodelle 2019 kaupungille 39 sitovaa tulostavoitetta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan näistä toteutui 17, toteutumatta jäi 14, kuusi toteutui osittain, eikä kahta ei voitu esitettyjen tietojen perusteella arvioida.  Konserniyhteisöille asetettiin 26 sitovaa tulostavoitetta, joista 11 toteutui, kuusi ei toteutunut ja kaksi toteutui osittain. Seitsemää tulostavoitetta ei voitu esitettyjen tietojen perusteella arvioida. Liikelaitoksille asetettiin neljä sitovaa tulostavoitetta, joista kolme toteutui.

Tulostavoitteiden tehtävänä on ohjata kaupungin toimintaa valtuuston päättämään suuntaan. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoitteiden laatimisprosessia tulee uudistaa, koska vuosittain vain noin puolet asetetuista tulostavoitteista toteutuu. Ohjausvaikutuksen aikaansaamiseksi tulostavoitteiden tulee olla haastavia, mutta samanaikaisesti toteuttamiskelpoisia ja vaikuttavia.

Metrohanke välillä Matinkylä-Kivenlahti vaikuttaa etenevän suunnitelmien mukaisesti sekä kustannusarvion että aikataulun suhteen. Tavoite on, että metro otetaan käyttöön välillä Matinkylä-Kivenlahti vuonna 2023. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Länsimetron lisäkapasiteettia tarvittaisiin vuonna 2031. Ensisijaisena keinona lisäämisessä on vuorovälien tihentäminen, mikä edellyttää automatisointia. On myös mahdollista lisätä suoria linja-autovuoroja Helsinkiin metroliikenteen ohella.

Espoon kaupungin ja Aalto-yliopiston yhteinen Koulu palveluna -kokeilu käynnistyi elokuussa 2016. Kokeilukouluksi valittu 350 oppilaan Haukilahden lukio aloitti toimintansa Aalto-yliopiston kampuksella. Yliopiston kursseista osa on myös avoinna lukion opiskelijoille. Lisäksi voidaan hyödyntää yliopiston tiloja liikunnan, fysiikan ja kemian opetuksessa sekä ruokailussa.

Vuonna 2019 Otaniemessä aloitti Saas-mallilla toisena kokeiluna matemaattis-luonnontieteellinen erityislukiona toimiva Otaniemen lukio. Kokeilulla etsitään uuden opetussuunnitelman mahdollistamaa uudenlaista ratkaisua koulutuksen järjestämiselle, jonka tavoitteena on joustavuus ja kustannustehokkuus. Kokeilussa nostetaan oppilas ja oppijayhteisö keskiöön. Oppilastuloksia saadaan vasta tulevaisuudessa. Ensimmäiset ylioppilaat valmistuvat 2020.

Kunta on vastuussa hoivapalvelujen järjestämisestä. Kunnalla on velvollisuus valvoa sekä oman toimintansa että hankkimiensa palvelujen laillisuutta ja laatua. Valvontaa tehdään omavalvontana, ennakoivana valvontana, suunnitelmallisena valvontana ja reaktiivisena valvontana.

Espoo tuottaa pitkäaikaispalvelut monituottajamallilla. Kaupungilla on omaa tuotantoa, ostopalvelua sekä palvelusetelillä tuotettua palvelua. Ostopalvelun osuus koko palvelutuotannosta on 80 prosenttia. Asiakastyytyväisyydessä ja palvelun laadussa ei tehtyjen kyselyjen perusteella ole eroa ostopalvelun ja oman tuotannon välillä. Sosiaali- ja terveystoimessa on tehostettu vuoden 2019 aikana hoivakotien valvontaa. Hoivakoteihin on tehty sekä ennalta ilmoitettuja että ennalta ilmoittamattomia valvontakäyntejä edellisvuotta enemmän. Havaittuihin epäkohtiin on puututtu ja niiden korjaamista seurataan tiiviisti.

Vammaisten asumispalvelujen tarpeen arvioidaan kasvavan noin kymmenen prosenttia vuositasolla. Kasvavaan kysyntään vastataan monipuolisilla asumispalveluilla. Nuoret kehitysvammaiset muuttavat aiempaa aikaisemmin lapsuuden kodistaan itsenäiseen asumiseen ja tarvitsevat asumispalvelujen rinnalle useita muita tukipalveluja.

Vammaisten asumispalvelujen valvonta tapahtuu osana perustyötä. Sen laskennallinen resurssi on noin 0,25 henkilötyövuotta, mikä riittää pääasiassa reaktiiviseen toteuttamiseen. Tarkastuslautakunnan suositus on, että valvonta tulee tehdä systemaattisemmaksi ja valvonnan toteuttamiseen on turvattava riittävät resurssit.

Asiakaslähtöisyys on yksi Espoo tarinan kolmesta arvosta. Espoo-tarinan mukaan parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Tarkastuslautakunta arvioi asukas- ja asiakaslähtöisyyttä kirjastopalveluissa, kaupunkisuunnittelukeskuksessa, terveyspalveluissa sekä suun terveydenhuollossa.

Espoon kaupungin asiakas- ja asukaslähtöisyydessä on edelleen kehitettävää. Kehittämistyötä ei voida tehdä pelkästään yhdessä tai kahdessa poikkihallinnollisessa hankkeessa, vaan asukas- ja asiakaslähtöisyys on rakennettava sisään kaupungin kaikkiin toimintoihin ja palveluihin.

Pääkaupunkiseudun tarkastuslautakuntien ja HUSin yhteisarvioinnin aiheena oli Terveydenhuollon sähköiset asiointipalvelut. Arvioinnin tuloksena hyväksyttiin seuraavat suositukset: Sähköisten asiointipalvelujen saavutettavuus tulee jatkossa huomioida paremmin käyttäjien erilaiset vammat ja rajoitteet. Palvelujen saavutettavuus tulee turvata yhdenvertaisesti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluissa tulee tavoitella selkokielisyyttä. Sähköisten asiointipalvelujen löydettävyyteen kaupunkien ja HUSin verkkosivuilta tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Perinteisten palvelukanavien käyttö tulee mahdollistaa jatkossakin eri asiakasryhmien yhdenvertaisuuden toteutumisen varmistamiseksi.

Lisää julkaisuja

20.5.2021

Puheenjohtajan katsaus arviointikertomuksesta 2020

Koronaepidemia vaikutti vuonna 2020 lähes kaikkeen kaupungin toimintaan ja se näkyy edelleen myös tänä vuonna. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa, opetus-,

20.5.2021

Paula Viljakaisen ja Marika Niemen valtuustokysymys Espoonlahden terveyspalveluista

Valtuustokysymys Espoonlahden terveysasema on ollut keväästä 2020 sattuneen vesivahingon vuoksi osittaisessa käyttökiellossa. Tämä on heikentänyt merkittävästi terveyspalvelujen saantia koronan aiheuttaman hoitoviiveen

20.2.2021

Hoidossa vai jonossa – tuoko sote tähän parannusta?

Terveyspalvelujen saatavuutta on parannettava Espoossa. Jonossa odottamisen sijaan ihmisten on päästävä hoitoon. Nyt laki edellyttää, että kiireettömään hoitoon terveyskeskukseen ja